tiistai 9. elokuuta 2011

Uniarvostelu: Suomenruotsalaiset

Näin viime yönä unta siitä, että soluttauduin suomenruotsalaisiin ja sain selville miten he hallitsevat maailmaa. Uni alkoi kutakuinkin siitä, että kävelin Kirkkonummella erästä tietä pitkin, jota pitkin kuljin ennen kouluun ja takaisin. Lähestyessäni erään samalla luokalla olleen porvarin taloa huomasin hänet pihalla. Päätin jostain syystä mennä juttelemaan hänelle aivan kuin olisimme olleet aiemmin ystäviä koulussa (emme olleet). Hämmästyksekseni hän kutsui minut sisälle taloonsa, jossa oli juhlat meneillään, vaikka hän itse oli ulkona tekemässä puutarhatöitä. Menin sisälle ja löysin itseni perinteisistä suomenruotsalaisista rapujuhlista. Muut juhlijat suhtautuivat vielä tässä vaiheessa minuun mielenkiinnolla ja kyselivät paljon. Kysely aikoi kuitenkin saada kuulustelun luonteita ja ymmärsin pian, että minun läsnäoloa kummasteltiin ja paheksuttiin. Muissa juhlijoissa oli joitain ennestään tuttuja naamoja, mutta en aivan muistanut ketä he olivat. Siellä oli mm. vastaavan näköiset kaksosveljekset kuin siinä Facebook-leffassa ne Winklevossit, sellaisia n. 26v kaksmetrisiä urheilullisia adoniksia jotka oli varmaan molemmat jotain hiton toimitusjohtajia. Jossain vaiheessa toinen veljeksistä alkoi tenttaamaan minua oikein todenteolla eikä se, että omistin unessa autokorjaamon ja että saavuin juhliin kävellen tehnyt häneen suurta vaikutusta joten katsoin parhaaksi liueta paikalta.

Tyypillisiä suomenruotsalaisia.

Talo näytti ulospäin aivan normaalilta suomenruotsalaisasumukselta, eli isohko yksikerroksinen tiilistä tehty omakotitalo. Löysin porraskäytävän ja lähdin laskeutumaan alaspäin. Yhtäkkiä kaikki lattiasta kattoon olikin hienointa marmoria, käytävillä oli roomalaisia pylväitä ja kattoonkin oli varmaan viisi-kuusi metriä. Luulin jo joutuneeni jonnekin Suomen Pankkiin tms. Hämmästelin aikani loputtomilta tuntuvia käytäviä ja totesin sieltä löytyvän paljon hyviä nurkkia joihin piiloutua tarvittaessa. Yhtäkkiä käytävä loppui ja saavuin suureen pyöreään huoneeseen joka oli täynnä lattialla makaavia suomenruotsalaisia pelkät pyyhkeet päällä. Tunnistin täältä heti useita entisiä luokkatovereita, niitä joita pidin aina kaikista porvarillisimpina. Vaikutti vähän siltä, etten ollut tervetullut heidän saatanalliseen alastomuusrituaaliin, suomenruotsalaisuuden salaisimpaan pyhättöön. Ajattelin juuri poistua vähin äänin kun yhtäkkiä talon emäntä oli kuitenkin takanani ja kehotti liittymään joukkoon. Totesin itsekin, että parempi yrittää sulautua joukkoon, ennen kuin ne alkavat laulamaan minulle snapsilauluja. Riisuuduin alasti ja kietouduin pyyhkeeseen ja kävin muiden tapaan makaamaan lattialle.

Tyypillinen suomenruotsalainen kellari.

Toiminta tuntui kuitenkin siinä määrin erikoiselta, etten voinut olla vilkuilematta ympärilleni. Yhtäkkiä huomasin huoneen toisessa reunassa olevan avonaisen oven, jonka läpi näin pörssin! Siis sellaisen missä pukumiehet huutaa lentävien paperien ja tietokoneiden keskellä "OSTA, MYY, OSTA!" kolmeen puhelimeen kerrallaan ja juoksevat ympyrää kuin päättömät kanat. Yläpuolella vilisi numeroita valtavilla näytöillä. Nyt tajusin sen, että jokaisen suomenruotsalaiskodin alla on tällainen salainen pörssitukikohta. Näin he pyörittävät maailmantaloutta omien perverssien mieltymystensä mukaan ja nauravat vertauskuvannolliseen partaansa (parrat ovat niin rahvaanomaisia) meidän muiden tanssien heidän pillinsä tahtiin kuin mitkäkin sätkynuket. Suomenruotsalaiset alkoivat nousemaan ylös kun he tajusivat, että olin saanut selville heidän salaisuuden ja ratkaissut maailman kiistellyimmän salaliiton. Ei ne reptiliaanit, vaan suomenruotsalaiset. He ovat kaiken tämän kurjuuden takana, jota kutsumme moderniksi yhteiskunnaksi. Ilman heitä ei olisi sotia, nälänhätää tai saasteita ja voisimme jakaa maapallon resurssit tasan kaikkien kesken. Tämä on suomenruotsalaisen pahin painajainen, sillä he eivät todellakaan halua olla tasavertaisia.

Tällainen on jokaisen suomenruotsalaisen pesän alla.

Suomenruotsalaiset alkoivat piirittää minua joten otin jalat alle ja pakenin takaisin käytävään. Piilouduin ensimmäisen nurkan taakse miettimään strategiaa, kun yhtäkkiä takana oleva seinä aukesi ja jokin veti minut sisään ja sulki salaoven perässään. Herätyskello soi.

Uni oli hyvä ja epäilemättä täyttä totta, ehkä jopa enneuni. Lienee kuitenkin parempi, etten kävele enää tuolla seudulla, jotta voin jatkaa laadukkaan blogisisällön tuottamista jatkossakin. Uni oli jännittävä ja herätti paljon tunteita inhosta säälin kautta pelkoon, joten annan sille arvosanaksi 9. Kymppiä en anna koska suomenruotsalaiset eivät kohdanneet sitä ahneen paskaista loppua, jonka olisivat ansainneet, ainakin unessa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on uni suomenruotsalaisista

Anonyymi kirjoitti...

Suomenruotsalaisia, +1