keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Sense, this entry makes none

Keksin toistaseks vaan otsikon. Kirjottelen sit jotain muuta tän tilalle ku keksin jonkun aiheen. Tästähän vois tulla täysin uudentyyppinen elävä blogi. Mikään kirjoitus ei ole joka päivä samanlainen, vaan niitä käydään aina vähän muokkaamassa kulloisen mielialan mukaan.

Osuvasti nimetty Pöllötys.
Kieltämättä vähän työläs konsepti, lukea joka päivä uudestaan seuraamiensa blogien jokainen postaus, mutta blogaajia on nykyään muutenkin jo niin paljon, että on hyvä erottautua vähän joukosta. Ollaan niitä indiebloggareita, jotka ovat ehtineet vaihtaa johonkin muuhunkin tosi siistiin juttuun siinä vaiheessa kun naapurin Möttösetkin ovat jo ehtineet oppia asiasta. "Blogaaminen on niin 2001, et HUH. Kaikki parhaat blogikirjotukset on kirjotettu jo silloin ennen Bloggeria tai Wordpressiä."


Uusin villitys, majavatus.
Sit hipstereistä tuli mieleen, et mitä helvetin halvattua toi planking, ja nyt sit vielä joku vielä älyttömämpi owling, jossa istutaan kaiteilla ja matkitaan pöllöä, niin.. että mitä helvettiä se on ja kenen mielestä se muka on hauskaa ja miksen mä pitäny siitä jo sillon ku kukaan ei ollu vielä kuullukaan siitä, … ja ollu sit ku siit tuli suosittua sillee et "toi on niinku so last season, et tota on tehty ihan kuoliaaks…" Nyt ei voi oikein enää ees keksiä mitää uutta vastaavaa juttua, ilman että ihmiset tajuaa, että plagioi niiden tyhmiä juttuja. Jos keksin jonku "beaveringin" jossa nakerretaan puuta, niin jengi ei pidä sitä hauskana. Se eka kerta on hyvä ja sit aina se eka muunnelma siitä, mut sen jälkeen sen jutun uutuudenviehätys on tiessään.
Aito ja alkuperäinen lankutus.
Saa muuten tosiaan nähä mitä tän tilalla lukee huomenna? Varmaan kyl ihan sama juttu koska en oo vaivautunu ajattelee asiaa enää toiste sen jälkeen ku sain tän kirjotettua. Huh.

1989, osa 2

Jottei homma menisi aivan revittelyksi ja varauksettomaksi vuoden 1989 kehumiseksi, niin ajattelin blogata samasta aiheesta hieman erilaisella nyanssilla! Eli luvassa on 10 pointtia miksi vuosi 1989 ei välttämättä ole tähän mennessä nähdyistä se kaikkein kovin, vaikka onkin myönnettävä että edellinen lista oli täyttä rautaa. Jaarittelut sikseen ja mennään asiaan.

1. 1989 ei kuulosta seksikkäältä. Bryan Adams laulaa kesästä 69, Michael Monroe vuodesta 78. Zager & Evans jopa vuodesta 2525. Kukaan ei kuitenkaan laula vuodesta 1989, miksi? Se ei vain ole siistiä. Kukaan ei muista vuoden 1989 Woodstockkia. Otetaan seksikkäämmäksi esimerkiksi vaikkapa vuosi 1991, siinä on symmetriaa. Muuten, 1991 syntyneet saavat ostaa jo väkeviä viinakaupasta. Tunnen oloni vanhaksi. 1991 ananastukka oli muotia, siitä on vaikea laittaa paremmaksi.

Dr. Alban ja esimerkillinen ananastukka

2. Karate Kid III. Tehtiinkö näitä tosiaan 3? Wax on, wax off. Nämä leffat olivat niin huonoja, että pääosaa näytellyt penska (Ralph Macchio) laittoi itsensä kaulakiikkuun kasvettuaan aikuiseksi. No ei laittanut, mutta eipä se ura varsinaista nousukiitoa tämän saagan jälkeen ole ollut. Wikipedia tietää kertoa, että herra osallistui jenkkilän Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaankin. Niillä on ilmeisesti ollut oikein runsaudenpula tanssivista tähtösistä. No mutta hei, oli se kurkipotku kova juttu silloin kun itse oli hirven pään kokoinen.

Mr. Miyagi näyttää karatepojalle kämmentä

3. Take that. Tämä ääreishetero musiikkiryhmittymä sai alkunsa herran vuonna 1989. Suurempiakin rikoksia ihmiskuntaa vastaan on tehty (kelatkaa vielä noin 50 vuotta taaemmaksi), mutta ei tästä rauhanpalkintojakaan jaeta. 80-luku ei ollut pelkkää roketirollia, vaan kyllä sitä huonoa poppia osattiin tehdä jo silloinkin.

Siellä se Robbie Williamsin lärvikin välissä loistaa. Asiallista menoa.

4. Fiat Tipo. Vuoden auto 1989. Eipä nuo vuoden auto -valinnat aina ihan nappii ole osuneet (Opel Kadett E, vuoden auto 1985!), mutta onhan tuo Tipo nyt vaan järkyttävän tylsä ja samaan aikaan hirvittävän ruma. Moni auto on hirvittävän ruma, mutta samalla jollakin tavalla jännittävä. Tipo on vain ruma. Niin paljon noita näkee liikenteessä tänä päivänä että taitaa ruman ja tylsän lisäksi olla vielä täysi paska.


Vuoden auto 1989

5. Apple Macintosh Portable. Vuonna 1989 Apple julkaisi ensimmäisen "kannettavan" tietokoneensa. Vituttaa. Olisvat jättäneet siihen. Ja Apple-fägärit pitää ne naamansa kiinni nyt, okthxbye.

On kyllä niin helvetin upee, että ihq

6. George H.W. Bush. Vuonna 1989 George Bush vanhemmasta tuli yhdysvaltain presidentti. "Read my lips, no new taxes". Tämä kuolematon lausahdus tuli George Bush vanhemman suusta. Ilmeisesti homma ei kuitenkaan sitten mennyt aivan kuten elokuvissa. Muuta en oikeastaan hemmosta tiedäkkään, mutta sen poika on mulkvisti. Tai taisihan se hyökätä sinne lähi-itään. Juniori kävi sitten hoitamassa homman loppuun 10 vuotta myöhemmin. Jos ei seniorista olisi 1989 tullut jenkkilän ylipäällikköä, niin kuka tietää vaikka olisi säästytty siltä junioriltakin. Maailma saattaisi olla toisen näköinen tänä päivänä!



7. Jammu-setä. Nuorimmat lukijat eivät tätä tapausta välttämättä muistakaan. Tämä herra suoritti sankaritekonsa vuonna 1989. Lisää graafisia yksityiskohtia voit lukea esim. Wikipediasta:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Jammu_Siltavuori

Ruma mies


8. Lambada. Kyllä! Tämäkin mestariteos on luotu vuonna 1989. Juuri kun tämä hirvitys oli alkanut hävitä ihmiskunnan tietoisuudesta, julkaisi Jennifer Lopez oman raiskauksensa ko. veisusta. Tosin, kun biisi aiheuttaa pakottavaa tarvetta työntää ruosteinen sukkapuikko toisesta korvasta sisään, voiko teosta varsinaisesti enää raiskata uudelleenversioinnilla? Kuitenkin, tämä renkutus lienee yksi synkimpiä yksityiskohtia vuodessa 1989. Alla olevalla videolla nainen ja musiikki. Nauti.



9. American Gladiators. Sarjan jenkkiversio sai alkunsa tänä vuonna. Kasarinoloilua parhaimmillaan! No okei, enimmäkseenhän tuo noloilu tapahtui yhdeksänkymmentäluvulla, mutta alkunsa se sai kuitenkin vuonna 1989. Suomi-versiohan tuli sitten muutamia vuosia myöhemmin itsensä Renny Harlinin ohjaamana, ja sitä katsottiinkin kakarana oikein innolla. Silloin Tony Halmekin oli vielä hengissä ja esiintyi televisiossa liian tiukoissa trikoissa.

Moi me ollaan gladiaattoreita. Hypitään trikoissa ihan niinkuin Roomassa ennen muinoin.

10. Daniel Radcliffe. Se ärsyttävä Harry Potter jätkä sattui syntymään tänä vuonna. Eipä siitä paljon muuta kommentoitavaa, kuin että syöksyispä taikasauvaansa.

Mä oon Daniel ja mä en oo hetero


Menipä sitten ihan helvetin pitkään tän listan tekemisessä. Paljon helpompaa on etsiä niitä hyviä juttuja jossakin vuodessa. Seuraavaksi ehkä sitten ysärifiilistelyä niin pääsee uudelleen hyödyntämään tuota ananaspäätä.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

1989

Aamulla kello soi 7.30. Painoin torkkua monta kertaa, ehkä seitsemän ja jossain vaiheessa aloin olemaan jopa unessa tietoinen siitä, että nyt olen myöhässä ja pitää raahautua suihkuun. Suihkussa heräillessäni aloin ajattelemaan vuotta 1989 ja kuinka se on paras vuosi tähän mennessä ja tulee todennäköisesti olemaan sitä vielä pitkään. Perustellaan.

1. Se jopa kuulostaa viileältä. Kaikki 1:llä alkavat vuodet ovat parempia kuin 2:lla alkavat, koska 2000-luku on pullamössösukupolven aikaa. Sitten tuleekin vielä kovempia numeroita; 9! 8! ja vielä toinen 9! 1 9 8 9, kuinka siistiä?? Jos suinkaan mahdollista, niin se on vielä viileämpi roomalaisilla numeroilla kirjoitettuna. MCMLXXXIX, nuff said. Verrataan esimerkiksi vuoteen 2000, joka on pelkkä säälittävä MM tai vaivainen kakkonen ja kasa nollia. 1989 on coolein vuosi mitä tulemme ikinä näkemään.

Näin viileä 1989 oli.

2. BTTF2, eli Paluu tulevaisuuteen 2. Se missä oikeasti mentiin tulevaisuuteen. Olihan ykkönenkin kova koska siinä oli Delorean, aikamatkailua yms, mutta siitä puuttui juuri se mitä elokuvan nimi lupasi, se mitä jokanen nassikka oikeasti halusi nähdä: miltä tulevaisuudessa näyttää. Kakkosessa päästiinkin sitten herkuttelemaan ajatuksella. Oli hieno ilmassa leijuva skeittilauta, Nike Airit ja futuristiseksi tuunattu, avoksi rälläköity BMW 6er. Kolmosessa juoni lässähti taas. Onhan se villi länsi ihan jännä, mutta ei se jaksanut pitää yllä mielenkiintoani kokonaisen elokuvan ajan.

BMW E24 neljän vuoden päästä, vuonna 2015. Jännäksi on tuo nuorison harrastama tuuninki menossa jos tuohon on luottamista.

3. 80-lukua pidetään yleisesti nolona aikana ja jos 89 on sen vuosikymmenen viimeinen vuosi, niin eikö se sitten ole vähiten nolokin? 80-luvun alku on yhtä karvalakkia, Ladaa ja Hannu Karpoa. 90-luvun alussa alko sitten taas menemään tosi noloksi menoksi; tuulipuvut, vyölaukut ja DJ Bobo.

Asiaa ois näköjään vieläkin. Hannu on nyt hiljaa, tää on meidän blogi!

4. Silloin ilmeistyi Tim Burtonin ohjaama ja Michael Keatonin & Jack Nicholsonin tähdittämä Batman. Se oli todella kova juttu joskus junnuna ja on muuten vieläkin tosi tosi hyvä leffa. Danny Elfmanin musat ja Kim Basinger. Batmobiilikin on paljon makeempi siinä kuin missään uudemmassa leffassa (kuva jossain känniarvostelussa pari postia sitten).



5. Vuonna 1989 USA ja Neuvostoliitto teki 102 laukaisuyritystä avaruuteen, joista 101 onnistui. Vuonna 2010 tehtiin 74, joista vain 70 onnistui. Ei näytä hyvältä tämä tulevaisuus, ei. Nyt jenkeillä ei edes ole omaa sukkulaa, joten joutuvat menemään Kazakhstaniin seisoskelemaan Baikonurin edustalle peukku pystyssä mikäli haluavat avaruuteen.

Ei enää tällaista. :(

6. David Hasselhoff julkaisi vuoden kovimman musiikkiteoksen, levyn Looking for Freedom. Muutama muukin ihan hyvä yritys tuli, mm. NINin Head like a hole -biisi ja X Japanin Blue Blood -levy, mutta kyllähän The Hoff pesee nuo 6-0.



7. Toinen järkyttävän hyvä leffa tuli. Timothy Daltonin tähdittämä Bond, 007 ja lupa tappaa. Kuten kaikki tietävät, Timothy Dalton on paras bondi ikinä. Äärettömän dynaaminen näyttelijä, ajatelkaa sitä tunteiden kirjoa Daltonin naamalla. Timothy hauskana, Timothy vakavana, Leikkisä Timothy, Timothy vannoo kostoa. Lisäksi Carey Lowell on yks parhaita Bond-emäntiä ikinä. Eva Green Casino Royalessa pistää tosin kunnolla kampoihin.

Carey Lowell.

Eva Green.

8. Gameboy julkaistiin. En ole oikein mitään muuta käsikonsolia koskaan tahtonut ja Gameboynkin vain Marion ja Tetriksen takia. Käsikonsolin vapaus oli jotain uskomatonta kun oli tuntunut olemaan peliohjaimen lieassa. Miksi niitä pitkiä suoria palikoita ei koskaan tullut? Lisäksi julkaistiin Sega Mega Drive, tosin nimellä Genesis ja Pohjois-Amerikassa, mutta huomionarvoista silti koska sen 16-bittiset graffat pesi pöydän, lattian ja ikkunatkin Nintendon säälittävällä kahdeksalla bitillä.

Streets of Rage 2 Mega Drivellä.

9. Indiana Jones and the Last Crusade. Sekä elokuva, että Lucasartsin seikkailupeli. Parhautta. Pelinä seurannut Fate of Atlantis oli kyllä parempi, mutta Last Crusade oli ainakin allekirjoittaneelle jotain aivan uutta ja käynnisti mielestäni Lucasartsin kulta-ajan. Tuon jälkeen kaikki seikkailupelit mitä firma teki Grim Fandangoon ja vuoteen 2000 asti oli silkkaa kultaa. Leffassa Harrison Ford leikkii lipuntarkastajaa ja heittää Natsin ulos ilmalaivasta, ikimuistoinen kohtaus.



10. BMW M5 (E34) tuli myyntiin. Maailman paras auto ilmestyessään ja mun pienessä puolueellisessa päässä melkein yhtä hyvä vieläkin. Klassista muotoilua joka ei vanhene ikinä. Viimeinen käsin tehty M5. Viimeinen suoralla kutosella, vapaastihengittävänä ja vain manuaalivaihteistolla, tietenkin. Ei enää mitenkään hirmuisen nopea nykymittapuulla (315hv ja 1700kg), mutta fiilistä ja sielua sitäkin enemmän.



Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja ehkä jatkankin jossain vaiheessa. Tosin en ehkä loputtomiin, vaan johonkin toistaiseksi määrittelemättömään loppuun asti.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Arvostelu: iltapäivä. Lievästi Jane Austenin hengessä, mutta kuitenkin enemmän jossain omassa hengessä.

Tänään oli iltapäivä, joten päätin kirjoittaa arvostelun siitä. Itse asiassa edelleen on iltapäivä, joten tämä on eräänlainen onsite-twiittaus! Joskin ilman twitterin 140 merkin rajoitusta. Vallankumouksellista. Aloitan epätavanomaisen tarinani kuitenkin aamusta. Sikäli tätä voitaisiin kaiketi kutsua nyös aamuarvosteluksi, kenties jopa edellisen hallituksemme pääministerin hengessä kokopäiväarvosteluksi.

Voi rakas päiväkirja tai lukijani (whatt-eveer!), aamulla totisesti menin töihin. Olin totinen. Toisin kuin kansallisromantiikkamme tunnustetut ammattilaiset, Teppo tahi Masa, menen töihin yleensä vain viitenä päivänä viikossa. Siinä se päivä sitten menikin, kunnes noin 7.5 tuntia myöhemmin päädyin pääkaupungille juhlimaan kansallista arkipäiväämme. Tässä kohdin minun täytyy kuitenkin muistuttaa lähdekritiikistä. Nyt on tiistai Minun käsitykseni mukaan, ja tiistai on arkipäivä Minun käsitykseni mukaan. Tämä ei tarkoita, että nyt olisi oikeasti tiistai. Nyt voisi olosuhteet huomioon ottaen olla vaikka maanantai, sillä mistäpä sitä koskaan tietää. Toivottavasti huomenna kuitenkaan ei ole tiistai, sillä huomenna voisi - premissieni pitäessä paikkansa - olla keskiviikko. Alla on kiistämätön todiste - vai onko?




Kuva 1: kalenterin mukaan nyt on tiistai - vai onko?



Niin, oi mikä tahansa entiteettini! Olin kuitenkin parhaimman käsitykseni mukaan viettämässä arkipäivän iltapäivää, ja olen mitä vilpittömimmin pahoillani, mikäli tietooni myöhemmin kantautuisi viesti siitä, että näin ei ollutkaan - kaikkein viimeisenä minä, nöyrin palvelijasi, haluaisin sinua tässä asiassa petkuttaa. Vai haluaisinko? Toivon, että kuitenkin ymmärrät minun toimineen hyvässä uskossa jos ilmi tulisi, että näin ei ollutkaan.

Se, mitä pidän arkisena tiistai-iltapäivänä, oli kuitenkin vääjäämättä saavuttanut minut. Mahdollisesti tästä syystä, tahi mahdottomasti jostakin muusta syystä, liityin hetken mielijohteesta jonkun "YK ja kakarat sitä sun tätä"-järjestön tukijaksi. Tämä oli päätös, joka tulisi seuraamaan minua läpi koko elämäni, vaikken vielä tiennyt sitä. No, sitten vetäsin yhen tuopin Henry Westonin siideriä ja juttelin pulujen kanssa kun kaveri oli muka töissä. En usko selitystä, enhän itsekään ollut töissä!

Kuitenkin seuraavaksi oli jo nälkä ja menin vetämään tälläsen salaatin:




Kuva 2: salaatti oli ihan ok mutta olen syönyt parempiakin - vai olenko?


Painan yli kaksisataa kiloa, joten yksi pikku salaatti ei nälkää kauaa poissa pidä. Siksi söin myös leipää.




Kuva 3: leipää. Leipä on tosi tärkeetä. Se pitää miehen tiellä ja minä olen mies ja haluan olla tiellä. Siis en tietenkään mitenkään pahasti tiellä, mutta sillä tavalla, että minut kumminkin huomataan. Olenhan mies.


Hyperlinkki, ei liity leipätekstiin: http://raijasivu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78061-ylihiwnokuorirakennelaite

niin, olen raavas mies. Painan jopa 250 kiloa, eikä nälkä mene ohi ihan helpolla. Vai meneekö? Otin siksi väliruuaksi alla olevan juureshöystön, jonka lisukkeena oli elomassastani noin promillen kattava pihvi. Eli 250 grammaa, mutta eipä se siltä tuntunut. Se tuntui 235 grammalta.




Kuva 4: promillen painoinen pihvi! Pihvi oli ok. Tai on ok - vai onko?


Jatkoin pihvin syömistä, oi nälkäinen ja janoinen ja kuolainen toverini. Sitten jatkoin pihvin syömistä lisää, kunnes lopulta olin syönyt koko pihvin. Se oli Traktoripihvi! Iltapäivä kuitenkin jatkui ja jatkui, aina vaan. Olisin juonut piimää, mutta sitä ei ollut.

Kokonaisarvosana: 7
Suullinen arvostelu: normi ilta päivä, ei mitään kummempaa. Suosittelen iltapäivää kaikille, kenellä on esimerkiksi töiden jälkeen ylimääräistä aikaa.

Sitte söin vielä tämmösen ihan perus sorbetin:




Location:Helsingfors

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Känniarvostelu: ttujoo


No nyt oon rehellisesti kännissä. Viime viikolla en ollu tarpeeks kännissä. Ei oo tarpeeks kännissä ellei seuraavan aamun huono olo maistu jo valmiiksi suussa mennessä nukkumaan. Tää virheittä kirjottaminen vaatii jotain aivan erityisiä ponnisteluja. Virheillä tarkoitan väärin kirjoitettuja sanoja; ei näis lauseis silti oo vitunkaa vertaa järkee.


Ainii, unohduin tekee kaikkee muuta ku blogaa. Nojoo, takas känniarvosteluun. Tää oli semmonen peruskänni, ei ollu tarkotus olla näin humalassa, mutta näin pääs käymään. Ei oo hyvä toi ilmanen/tarjottu viina, ei. Ei täs muuten mitää, mut näin kännis ei pysty nukkuu. Menee vittumaiseks pyöriskelyks et löytää hyvän asennon, ja sit ku asento on hyvä niin pyörii pääs vaa niin paljon ettei voi nukkua. Parempi siis tappaa aikaa vaikka blogaten, kunnes känni laskee hallittavalle tasolle.


Ruokaa, tarttis saada. Ainii, arvostelu. Känni on 4 = kiitettävä skaalalla 9:stä B:hen. Mitähä sitä söis. Vaihtoehtoja on teoriassa niin monia, mutta käytännössä niin vähän. Torttilloja. Tuli aivan liian pitkä krijotius tähän kännin määrään nähden. Oikeinkirjoitus vaati aivan liikaa energiaa. Rauha ulos, partiotyttö.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Multiblog: Suodatettuja ajatuksia elämästä ja yhteiskunnasta, osa 1: Hirmuinen Bluetooth

Rakas lukija, päivää.

Allasi lepää maailman ensimmäinen multiblog-artikkeli. Se on interaktiivinen käyttökokemus, joka kietoo havainnoitsijansa kaikkia tämän aisteja stimuloivaan tarinaan.

Huom. Teknisistä syistä johtuen olemme joutuneet ensimmäisessä versiossa tekemään tiettyjä kompromisseja, joiden vuoksi ensikokemukset voivat olla vähemmän kuin optimaalisia.


1. Vittu.

Istun tässä paikallisittain sanotusti stadilaisella terdellä. Konffaan nokian blöötööttiä Pelaamaan applen i-lärpättimen kanssa tector-nimisen sijainnin yläpuolella, ja VOI VITTUJEN VITTUJEN VITTUJEN VITTU SAATANA!!!

Eli, eihän siitä mitään tule. Onnekkaasti olen maailman pätevin it-alan ammattilainen jolla on taustallaan miljoonan vuoden koulutus ja vähintään yhtä pitkä työkokemus, joten onnistuin kääntämään tästä lelusta niiden imitaation t ysistä pois päältä aika helposti. Mutta miten voi olla mahdollista että yksinkertainen bt-yhteydenmuodostus luurin ja sormihärvelin välillä on niin mahdotonta? No okei, ei se ole taustatekniikaltaan niin yksinkertaista mutta eihän tämä nyt mikään prototyyppiasteen keksintö silti enää ole. Joten luulisi onnistuvan muttei onnistu.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta elämässä, kun hommat eivät suju putkeen, eikä etenkään tietoteknisissä asioissa. Eikä se ole edes mikään tärkeä juttu. Mutta silti. Miksei hommat voi vaan toimia, niin kuin eräskin firma aina väittää asioiden olevan?


2. Toteutuuko yksilön tietosuoja nyky-yhteiskunnan multilateraalisesti verkostoituneiden kuluttajien dynaamisessa toimintaympäristössä? Sponsorina Petteri Järvinen

Ei toteudu.


3. Mikä vialla eetterissä?

Niin, hyvä tietotekninen internet-ystäväni, toimittaessani tämän artikkelin ensimmäistä osaa, vastaani tuli järkyttävä tosiseikka! Voi kauhea! Voi Jane Austen -tason kauhea! Jouduin kaikeksi kauhukseni jälleen kerran tekemään sen helposti toistettavissa olevan havainnon, että eetterimme - tuon lähes maagisen aineksen, joka täyttää jopa avaruuden tyhjiön eräiden ikiaikaisten teorioidemme mukaan - aalloilla väreilee toinen toistaan turhempia laitteita.

Tämänkin artikkelin kirjoitushetkellä löydän juopuneiden kanssaihmisteni virtuaalisista taskuista kymmeniä käsiasetelmia, eli handsettejä, joita luullakseni ei alunperin ollut lainkaan tarkoitettu minun nähtäväkseni. Sen sijaan omaa puhelintani en virtuaalisesti eli näennäisesti näe (sanojen perimmäisessä merkityksessä tässä on mielestäni eräänlainen ristiriita) vaikka fyysisesti se on noin viiden senttimetrin päässä tästä maagisesta kirjoitinlaitteestani, jolla teille sydänvertani vuodatan.


4. Loppupohdinta

Tarkoitukseni ei alunperin ollut kirjoittaa pelkästään suurenmoisista teknisistä saavutuksistamme, vaan TAITEESTA! Tuosta käsittämättömästä nautinnosta. En nyt kuitenkaan jaksa enää, mutta kas tässä teille inspiraationi lähde lähikuvassa:



Ei muuta.

- Posted using BlogPress from my iPad

Location:Teranssi

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Arvostelu: autocorrect

Sain roosts tallaisen todellakin by an iPad-sormitietokoneen ja what're in nut kirjoittaa arvostelun sen hyodyntamasta autocorrect-ominaisuudesta.

Khan aluksi haluan kertoa teille taste ohms mast Kota kaftan blogin kirjoittamiseen, Eli blog reds from my iPad. Ohjelma oli ladattavissa app en napparasta app store nimisesta kaupasta ja se oli oikein edullinen, vain lol oxen euros. No Tamar blogging soften, Tamar on nimeltaan blogspot.com. Mitten blogpress for iPad sit ten toimii blogs Orin Kansas? Ihan by in, Kutenai kaynee ilmi Jo tasta postauksestakin! Ensign Tomi oli Inge Mia sen suhteen, Etta blogpress ei sisaltanyt vaihtoehtoa nimeltaan blogspot, mutts on emissary blogger-vaihtoehdon Abu la myos bloopers satin Pe as San Alta Silat Simon.

No, se siita. Nut sitten takaisin as ken Mai ottomh sine Kirkuk, Eli autocorrection. Autocorrect an on tutti ominaisuus Jo VIPs en talas, kun silloinen innovaatioiden ehtymaton keidas, nokia, esitteli omissa puhelimissaan SMS- Eli Geisel Kearney kirjoittamista he lotta San kehittelemansa ominaisuuden, t9-tekstinsyoton. T9 oli valiton menestys, koala se aina arvasi ennakkoon, ja avian oikein vielapa, Etta mitt se kayttaja nut oikein Yrittaa Tass Samoa. Esimerkiksi kirjoitettaessa Sanaa "helm", jos vahingossa Kirk Otto in "terse", t9 nopeasti korjasi corner lossy "Gergen" "helmuksi", Kutenai alum Erin oli tarkoituskin Samoa.

Apple kuitenkin on vienyt iPad-tuotteessaan innovation villain pose Malle! App en autocorrect on suoraan sanottuna tehnyt backspacesta tahsin turban Näppi an Kokomo nap sinker ESA :) Lienee sanomattakin selva a, Etta tallaiseen ei at mutt format pasty! Oikeastaanhan iPad teki Kokomo nappaimistosta turban, mutts siksi voiding nayttaa teille, milt tietokoneet nayttivat sirloin, kun noises veils oli nappaimistosta:



Être ehka usjokaan, Mutta Tamar kuva on pretty ipadin omalla la era la suoraan blogpress-so el Ulsan camera-toiminnolla! Aika hyva, vaikka itse sanonkin. Kuvasta erottuu del Asti, mitten kompelolta vanhat nappaimistoilla varustetut MacBook-tietokoneet - windows-pc:Istanbul puhumattakaan!- nykyisin, iPad-ajassa, nayttavatkaan, eiko gotta?

kaiken kaikkiaan voisin skis paatya helpostikin Siouan lopputulokseen, Etta iPad+blogpress+autocorrect on Tauren kympin at linen yhdistelma, kola tulle vielapa mullistamaan Kokomo perinteisen tekstinkasittelyn kinds tin.

Pop UAE Osama: 10-
(katso erittely alla:)
Apple: 10+
iPad: 10+
la era: 10- (pienta rakeisuutta havaittavissa Lucan reunoilla)
Blogpress: 9% (1/2-merkki puuttuu joten korvasin sen prosentilla)
Autocorrect: 10+

Suositus: osta heti en en kuin tavara loppuu kaupoista. So io kaikille Caucasus bastion. Noon harrastelijoille kuin tehokayttajillekin.

- Posted using BlogPress from my iPad



sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Känniarvostelu: khyllä


Oon kännissä. Viiskytkuus kuusta vasemmalle. Torstaiaamu on kohta. Tai nyt? En tiiä. Olen humalasshah. Epätiedostava känni. En vaan tiedosta. Esimerkiks sitä, että polkupyöräilin ja sillee. Aika kovaa, jos oisin ollu selvinpäin niin en ois pyöräilly niin kovaa. Nyt en tajunnu pysähtyä väsymyksen takia kertaakaan. Jos en ois ollu kännis niin oisin pysähtyny 3-4 kertaa ton rääkin aikana. Mut mää olin kännis ja mitä kovempaa poljin sitä viileämpäää oli lämpimässä kesäyössä. Joten sithän mä poljin. Vasta kotona tajusin, olevani aika loppu. No, kyllä nyt puolen tunnin istuskelun jälkeen alkaa jo pulssi tasaantua.

Ei oo pakastepizzaakaan. Vaikka tiesin ettei ole, piti silti tarkistaa. Niin se känni. Ihan jees, enkä tiedosta. Mut siitä taisin jo kertookin. Oon huomannu, että saman määrän samaa nestettä juomalla juomalasista (tuopista) tölkin tai pullon sijaan päihtyy paljon enemmän/nopeammin. Ihmeellinen ilmiö. Onko alumiinitölkin koostumuksessa jotain sellasta mikä vähentää känniä? No, sinänsä harmi, ettei oo sellasta 5L tuoppia. Semmonen ois hyvä. Tiättekste mikä muu ois muuten hyvä. Jos kaikil ois oma nimikoitu tuoppinsa ja vain sitä käyttämällä saa humaltua. Jengi roudailis niitä tuoppejaan himastaan baariin. Sit huolehtis siitä, et oma tuoppi säilyy ehjänä ja tallessa, tai muuten joutuu anomaan valtion tuoppivirastosta uutta ja hakuprosessi kestää 4,5kk sekä edellyttää ulostenäytteen antamista. Se ois hyvä. Sit ois oikeesti draamaa ilmassa ku kompuroi tuoppinsa paskaks. Miettikää sitä spurgun surua kun se itkee pirstaloituneen rakkaan ystävänsä vieressä. Joo.. Känni on hyvä, asteikolla kolmesta kahdeksaan täys seiskamiinus. Hämmentävä sivumaku ja yllättävä nälkä.

Nälkä on jännä juttu. Tosi usein semmonen on, mut sit.. en muista mitä olin sanomassa. No mut miksei söis jos on nälkä. Miksei ihmiset oo Suomessa yhtä läskejä ku Yhdysvalloissa? Kyllä täälläki syyä osataan vaikkei osatakaan tehdä toimivaa kännykkäliittymää, tai sit jos osataanki niin ei ainakaan käytetä sitä ku ehkä yhes puhelinmallis ja sitäkään ei oikeastaa haluttais myydä yhtään. Kännissä oli mukavaa koska: oli elävää musiikkia, 22 pistepirkko ja jotai muuta shittii. Känni oli hyvin varusteltu. Känni on jännä sana. Jotenki känni näyttää kämmeneltä, en tiiä miks se tuntuu oudosti sopivalta vertauskuvalta. Känni on avonainen kämmen.

Arvostelun yhteenveto: Olin kivasti kännissä.