Allasi lepää maailman ensimmäinen multiblog-artikkeli. Se on interaktiivinen käyttökokemus, joka kietoo havainnoitsijansa kaikkia tämän aisteja stimuloivaan tarinaan.
Huom. Teknisistä syistä johtuen olemme joutuneet ensimmäisessä versiossa tekemään tiettyjä kompromisseja, joiden vuoksi ensikokemukset voivat olla vähemmän kuin optimaalisia.
1. Vittu.
Istun tässä paikallisittain sanotusti stadilaisella terdellä. Konffaan nokian blöötööttiä Pelaamaan applen i-lärpättimen kanssa tector-nimisen sijainnin yläpuolella, ja VOI VITTUJEN VITTUJEN VITTUJEN VITTU SAATANA!!!
Eli, eihän siitä mitään tule. Onnekkaasti olen maailman pätevin it-alan ammattilainen jolla on taustallaan miljoonan vuoden koulutus ja vähintään yhtä pitkä työkokemus, joten onnistuin kääntämään tästä lelusta niiden imitaation t ysistä pois päältä aika helposti. Mutta miten voi olla mahdollista että yksinkertainen bt-yhteydenmuodostus luurin ja sormihärvelin välillä on niin mahdotonta? No okei, ei se ole taustatekniikaltaan niin yksinkertaista mutta eihän tämä nyt mikään prototyyppiasteen keksintö silti enää ole. Joten luulisi onnistuvan muttei onnistu.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta elämässä, kun hommat eivät suju putkeen, eikä etenkään tietoteknisissä asioissa. Eikä se ole edes mikään tärkeä juttu. Mutta silti. Miksei hommat voi vaan toimia, niin kuin eräskin firma aina väittää asioiden olevan?
2. Toteutuuko yksilön tietosuoja nyky-yhteiskunnan multilateraalisesti verkostoituneiden kuluttajien dynaamisessa toimintaympäristössä? Sponsorina Petteri Järvinen
Ei toteudu.
3. Mikä vialla eetterissä?
Niin, hyvä tietotekninen internet-ystäväni, toimittaessani tämän artikkelin ensimmäistä osaa, vastaani tuli järkyttävä tosiseikka! Voi kauhea! Voi Jane Austen -tason kauhea! Jouduin kaikeksi kauhukseni jälleen kerran tekemään sen helposti toistettavissa olevan havainnon, että eetterimme - tuon lähes maagisen aineksen, joka täyttää jopa avaruuden tyhjiön eräiden ikiaikaisten teorioidemme mukaan - aalloilla väreilee toinen toistaan turhempia laitteita.
Tämänkin artikkelin kirjoitushetkellä löydän juopuneiden kanssaihmisteni virtuaalisista taskuista kymmeniä käsiasetelmia, eli handsettejä, joita luullakseni ei alunperin ollut lainkaan tarkoitettu minun nähtäväkseni. Sen sijaan omaa puhelintani en virtuaalisesti eli näennäisesti näe (sanojen perimmäisessä merkityksessä tässä on mielestäni eräänlainen ristiriita) vaikka fyysisesti se on noin viiden senttimetrin päässä tästä maagisesta kirjoitinlaitteestani, jolla teille sydänvertani vuodatan.
4. Loppupohdinta
Tarkoitukseni ei alunperin ollut kirjoittaa pelkästään suurenmoisista teknisistä saavutuksistamme, vaan TAITEESTA! Tuosta käsittämättömästä nautinnosta. En nyt kuitenkaan jaksa enää, mutta kas tässä teille inspiraationi lähde lähikuvassa:
Ei muuta.
- Posted using BlogPress from my iPad
Location:Teranssi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti